Kulttuuri ja liiketoiminta muuttuvat käsi kädessä
IBM tekee vuosittain maailmanlaajuisen kyselytutkimuksen yritysjohtajille selvittääkseen, mihin asioihin he panostavat ja investoivat, ja mitä keskeisiä ongelmia he pyrkivät ratkaisemaan. Suomen IBM:n julkipilviliiketoiminnasta vastaava Oscar Michelsson ja IBM:n konsultointiyksikön Seniori partneri Juha Sipola kävivät vuoden 2020 tutkimuksen läpi ja nostivat esiin mielenkiintoisimmat tulokset.
”Tutkimuksen kärki näyttää varsin selvältä. Pohjoismaisista yritysjohtajista peräti 64 prosenttia kertoo haluavansa keskittyä seuraavien parin vuoden aikana vielä nykyistä enemmän yrityksensä toimintojen ketteryyteen ja joustavuuteen”, toteaa Oscar Michelsson.
Ydinkysymyksesi nousee, miten ketteryys saadaan toteutettua fiksusti siten, että se toimii myös silloin, kun suurin osa yrityksen työvoimasta työskentelee etänä.
”Keskeiseen rooliin tässä näyttää nousevan pilviteknologia. Se on monille yrityksille jo jossain määrin tuttua, mutta siitä ei välttämättä osata ottaa kaikkea potentiaalia irti”, sanoo Juha Sipola.
Pilvi ei kuitenkaan ole ratkaisu ihan joka asiaan. Kaikkea dataa ei kannata eikä voi tallentaa pilveen. Teknologiat tai pilviympäristöt eivät myöskään yksinään ratkaise mitään, vaan niiden tehokkaaseen hyödyntämiseen tarvitaan ihmisiä – heitä, jotka luovat kulttuurin, oikeat ja ketterät toimintatavat sekä varmistavat, että pilviteknologiasta saadaan paras mahdollinen hyöty.
Ketteryyttä on sekin, että dataa voidaan käsitellä mahdollisimman lähellä sen muodostumispaikkaa. Tämän mahdollistaa Edge Computing eli reunalaskenta. Osuva arkipäivän esimerkki tästä on liikenteessä muodostuva data, vaikkapa autojen sensoreiden ympäristöstä tuottama data. Poikkeavista yllätystilanteista syntyvää dataa ei kannata pyöräyttää pilven kautta, vaan reunalaskennan avulla kerätty tieto käsitellään mahdollisimman lähellä ja jaetaan nopeasti takaisin sinne, missä sitä tarvitaan eli tässä tapauksessa auton järjestelmille. Näin auto pystyy suorittamaan esimerkiksi hätäjarrutuksen huomattavasti nopeammin.
Voittajat valjastavat teknologian rengiksi
Kyselytutkimus kartoitti myös sitä, mitkä tekijät erottivat Koronapandemian värittämästä poikkeuksellisesta viime vuodesta hyvin selviytyneet yritykset niistä, jotka kipuilivat enemmän.
Tärkeimmiksi tekijöiksi nousivat juuri tässä järjestyksessä:
- Teknologian hyödyntäminen erottautumisen keinona.
- Työn tekemisen mahdollistaminen – missä tahansa, milloin tahansa.
- Tietoturva olennaisena osana yrityksen datastrategiaa.
”Vähänkään pilviteknologian toimintaperiaatteita ymmärtävä hoksaa heti, että tekijöistä kaksi ensimmäistä on toteutettavissa lähes millä tahansa pilvipalvelulla”, Oscar huomauttaa. Pilviteknologian avulla toiminta on mahdollista järjestää skaalautuvaksi ja osittain automatisoiduksi. Toiminnan voi myös hajauttaa globaalisti ja rakentaa älykkääksi ottamaan huomioon jo etukäteen esimerkiksi yrityksen IoT- ja tekoälykehityksen. Pilviteknologia myös mahdollistaa työnteon monimuotoisuuden täysimittaisesta etätyöstä, hybridi- ja läsnätyöhön. Tekijöistä kolmas eli tietoturva ei ole niin itsestään selvä kuin voisi luulla. Se on asia, jota yrityksissä ei aina huomioida tarpeeksi.”
”Paitsi siinä vaiheessa, kun ollaan jo niin sanotusti pulassa. Pilvessä yrityksen data ja toiminnot ovat kätevästi tallessa ja saatavilla, mutta usein ne ovat saatavilla turhan kätevästi myös yrityksen ulkopuolisille tahoille”, Juha tähdentää.
Confidental Computing – trenditermi, jolla on iso merkitys
IBM:llä pilviturvallisuudesta käytetään nimitystä Confidental Computing. Suoraan suomennettuna se tarkoittaa luottamuksellista tietokoneenkäyttöä, ja sitä se tarkoittaa myös käytännössä. Confidental Computing -teknologian avulla varmistamme, että pilvessä majaileva data ei vuoda missään vaiheessa sen elinkaaren aikana.
Viime aikoina puhuttaessa pilven tietoturvasta on usein myös nostettu esille termi Zero Trust, mutta sen toimintamalli on hieman eri.
”Zero Trustissa oletetaan sinun olevan tietomurron uhri. Zero Trustissa varmistetaan jokaisen käyttäjän identiteetti ja oikeus käyttää pilvessä majailevaa dataa sekä palveluita erikseen myös oman palomuurin takana.”, kertoo Oscar Michelsson.
”Confidental Computing puolestaan antaa mahdollisuuden tietojen salaukseen julkisessa pilvessä sen koko elinkaaren ajan. Data itsessään on siis suojattu. Tietoja voidaan käsitellä pilvessä ja luottaa siihen, että ne pysyvät suojattuna niin siirossa, käytössä kuin levossakin. Edes pilvipalvelun toimittajalla ei ole pääsyä dataan. Ei edes silloin, kun joku yrittää vetää tulpan irti. Confidential computing -teknologian dedikoitu salausavaiminen hallinta antaa teknisen varmenteen datan koskemattomuudesta. Se hyödyntää Keep-Your-Own-Key -teknologiaa (KYOK) ja salaa itse datan dedikoitujen salausavaimien avulla. KYOK:ssa asiakas pitää salausavaimet itsellään saaden teknisen varmenteen datan koskemattomuudesta. Näin hallintaympäristö pysyy koskemattomana ja asiaankuulumattomien on silloin mahdotonta päästä dataan käsiksi”, valottaa Oscar toimintaperiaatetta.
Parhaiten Confidental Computing -teknologia näyttää voimansa, kun kyseessä on niin sanottu julkipilvi. Se mahdollistaa tietojen salauksen julkisessa pilvessä käytön aikana. Data pysyy suojattuna niin siirrossa, käytössä kuin levossa. Edes pilvipalvelun toimittajalla ei ole pääsyä dataan – ja näin sen pitääkin olla. Yritykset, jotka siirtävät arkaluontoista dataa pilveen, joutuvat usein luottamaan siihen, että pilvitoimittaja ei väärinkäytä tietoja.
”Mainio esimerkki pilviturvallisuutemme toimivuudesta on vastikään yhteistyössä Hypercellin ja Helsingin kaupungin kanssa toteuttamamme Heat Map -palvelu, jonka avulla kartoitetaan ja mitataan Helsingin ydinkeskustan ihmisvirtoja. Keskustaan sijoitetut Hypercellin sensorit keräävät anonyymin mobiililaitteista saatavan datan pilveen. Ihmisten liikkumisesta halutaan tietoa, jotta matkailualaan liittyviä palveluita voitaisiin kehittää ja kohdentaa aiempaa paremmin vastaamaan turistien tarpeita. Alustana toimii IBM:n Virtual Private Cloud ja turvallisuuden varmistaa IBM Cloud Hyper Protect Crypto Services -palvelu”, kertoo Oscar Michelsson. Kiinnostavaa aiheeseen tarttui myös Yle, joka avasi jutussaan sovellusta ansiokkaasti suurelle yleisölle.
Varmista datasi turvallisuus ja nuku hyvin
Mistä sitten voi tietää, onko oma pilviympäristö altis vuodoille?
”Sanoisin, että jos sinun pitää kysyä itseltäsi tuo kysymys, niin sinulla voi olla ongelma”, Juha ja Oscar toteavat.
Teknologiatietoiset yritykset ovat tietoisia myös käyttämänsä teknologian heikkouksista ja vahvuuksista.
”Kannattaa siis aina miettiä, mitä dataa siirtää, miksi ja minne. Samoin on viisasta pohtia niin sanotusti nenäänsä pidemmälle. Jos on esimerkiksi laajentamassa liiketoimintaansa uusille markkinoille, kaikki pilvialustat eivät välttämättä toimi niillä. Me pähkäilemme mielellämme asiaa kanssasi”, Juha ja Oscar lupaavat.
Lue koko CEO-study täältä.
Ota yhteyttä ja kysy lisää
Executive Partner, Industrial Sector
+358 40 572 3274
Partner Manager, Public Cloud
+358 50 468 3821