Satu pilvivaltakunnan täydellisestä järjestelmästä

Olipa kerran kaukaisen planeetan pilvivaltakunnassa nuori perillinen, joka oli perinyt vanhemmiltaan antikvariaatin. Siellä oli valtavat määrät käytettyjä kirjoja, mutta syvästä lamasta johtuen kirjojen myynti ei oikein lyönyt leiville. Valtakunnassa ei ollut julkista kirjastoa, sillä kuningas ei sellaiseen uskonut. Perillisemme oli älykäs ja kunnianhimoinen ja niinpä hän päätti perustaa yksityisen kirjaston ja hyödyntää niteensä siellä. Kuningas oli tuntenut hyvin edesmenneet antikvariaattiyrittäjät ja antoi siksi luvan kirjaston perustamiseksi.

Ensin täytyi kuitenkin hankkia kirjastolle sopivat tilat. Valtakunnan pääkaupungista löytyi toinen toistaan hienompia kiinteistöjä pilkkahintaan, sillä laman vuoksi omistajat pyrkivät saamaan maksavia vuokralaisia hinnalla millä hyvänsä. Tarkemman syynin jälkeen vain kolme näistä soveltui uuden kirjaston tarpeisiin. Perityn kirjakaupan valikoimista löytyi nimittäin kirjojen lisäksi iso joukko ääni- ja kuvatallenteita. Nämä asettivat omat vaatimuksensa tarvittavalle tilalle.

Koulustako kelpo kirjakauppakiinteistö?

Yksi paikallisista kouluista oli tyhjennetty säästösyistä ja kuninkaan virkamiehet kaupittelivat sitä innokkaasti:

”Luokkahuoneet voit nimetä kirjojen teemojen mukaan ja liikuntasaliin saat laittaa kaiken luokittelemattoman aineiston. Halvempaa säilytystilaa et kaupungista löydä, mutta valitettavasti emme voi antaa vuokrasta hintatakuuta ensimmäisen vuoden jälkeen. Lisäksi kuljetamme kaikki kirjasi koulurakennukseen nimellistä kustannusta vastaan, joka on taalerin sadasosa per nide. Kyllä, kuljetamme kirjasi myös pois, jos päätät myöhemmin luopua näin upeasta tilasta. Ai mitäkö se maksaisi? No, ottaisimme vain omat kustannuksemme eli taalerin per kirja, joka olisi ehdottomasti maksimiveloitus. Ja ethän sinä näin mainiosta talosta haluaisi muuttaa pois.”

Onko ruokakauppa parempi vaihtoehto?

Kaupungin suurimmalta ruokakauppiaalta oli jäänyt tyhjäksi vanha marketti. Kauppias teki hyvän tarjouksen: ”Voin tarjota kaikki mitä kouluviranomaisetkin, mitä nyt vuokra on aavistuksen korkeampi. Sen sijaan kokonaiskustannus on selvästi alhaisempi, sillä minä voin tarjota käyttöösi kaupan varaston- ja myymälänhallintajärjestelmän koko vuokrasopimuksen ajaksi. Tästä tulee mainio kirjastojärjestelmä, ja minulla on tiedossa jo alihankkija, joka räätälöi järjestelmän tarpeidesi mukaan. Sitten siinä on mainiot työkalut kirjojen luokittelua, etsimistä ja hallinnointia varten. Ei, en voi tarjota vuokratakuuta kahta vuotta pidemmäksi ajaksi. En voi myöskään myydä sinulle tuota kirjastojärjestelmää, etkä itse asiassa voisikaan käyttää sitä muualla, koska sen varastologistiikka, hyllyjen infotaulut ja kaikki muu nykyaikainen tekniikka on täysin integroitu vuokrattavan kaupparakennuksen tekniikkaan. Ja ethän sinä näin mainiosta talosta haluaisi muuttaa pois.”

Onko kolmas tarjous edes totta?

Kolmas tarjous oli omituinen. Perillinen oli jo hylätä sen ilman tarkempaa harkintaa. Kyseinen uusi yrittäjä tarjosi nimittäin oman, sinänsä oivallisen rakennuksen, lisäksi myös kilpailijoiden taloja. Eikö hän uskonut oman tilansa kilpailukykyyn, vai miksi hän kirjoitti, että voit yhtä hyvin käyttää kilpailevia vaihtoehtoja? Sitten perillinen huomasi jotain yllättävää tarjouksen tekstissä: ”Kaupungissamme tulee olemaan paljon tyhjiä tiloja nyt ja lähivuosina. Voit aina valita niistä kulloinkin parhaan ja edullisimman, ja kirjojen muuttokustannus on noin viisi sadasosataaleria per nide, joka on pieni kustannus suhteessa vuokraan. Huomaa, että tarvitset kirjastojärjestelmän, jonka tulee kattaa kaikki modernin aikakauden tarpeet. Ratkaisumme hyödyntää valtakuntamme uusimpia uutuuksia kattaen taikuri- ja velhoverkoston maagisen tiedotusjärjestelmän sekä kirjekyyhkyihin perustuvan varausjärjestelmän. Kotkalaivue toimittaa kirjat kahden päivän sisällä tilauksesta. Tosin Raamatut yms. painavat niteet toimitetaan edelleen hevoskuriireilla viikon sisällä tilauksesta.”

Tämä kuulosti hyvältä, mutta olihan myös ruokakauppiaan järjestelmässä monia samoja piirteitä. Perillinen jatkoi lukemista:

”Lisäksi kirjastojärjestelmämme siirtyy helposti kirjojesi mukana minne haluatkin ne viedä, sillä se on rakennettu uudella ”punahattu”-alustaratkaisulla. ”Punahatut” ovat tutkineet kaikki valtakunnan puolimaagiset velho-ohjatut helmitaulut ja muut kalkulointijärjestelmät, ja sovittaneet alustaratkaisun niiden helmirajapinnan mukaan. Jos haluat olla menestyvän kirjakaupan omistaja, hankit järjestelmäni ja käytät sitä kuten olen edellä kuvannut. Siinä tapauksessa toivotan onnea uudelle kirjakaupalle.”

Vaikea valinta

”On vielä toinen mahdollisuus. Kuten varmaan huomasit, tarjouskuoreni sisällä on toinen suljettu kirjekuori, jonka päällä lukee: Älä missään tapauksessa avaa tätä ennen kuin olet lukenut kirjeeni ensimmäisestä kuoresta!

Jos tiedät mitä elämältäsi haluat, unohda toinen kirjeeni. Perusta kirjasto, hanki puoliso ja lapsia ja elä elämäsi onnellisena loppuun asti.

Jos avaat toisen kuoren, mikään ei ole ennallaan. Tämän pilvivaltakunnan kulissit haihtuvat silmiesi edessä ja näet tulevaisuuden, jota et ikinä osannut kuvitella.”

Perillinen epäröi hetken ja pyöritteli kuorta tutkien sitä eri puolilta. Sitten hän avasi sen määrätietoisesti. Sieltä paljastui uusi kirje ja hän luki ahnaasti salaperäistä tekstiä.

Uusi todellisuus avautuu

”Yritykseni on kotoisin kaukaa vieraasta valtakunnasta, joka sijaitsee täysin eri maailmassa kuin omanne. Kaiut meistä olivat kiirineet kuninkaanne korviin ja hän lähestyi minua, kun kuuli kirjastoideastasi. Hovitaikuri kertoi hänelle, että sinä olet valittu ja voit johdattaa valtakuntamme uuteen aikakauteen, mutta vain, jos päätät tehdä niin omasta aloitteestasi. Sinun pitää tehdä lopullinen päätös, kun olet ymmärtänyt mitä minulla on kerrottavaa.

Nyt voit unohtaa hetkeksi kirjaston. On toki tärkeää, että alamaisenne saavat oppia ja haaveilla, ja mikä onkaan siihen parempi tapa kuin lukeminen. Nyt on kuitenkin kyse paljon tärkeämmästä asiasta. Valtakuntanne perustuu poikkeuksellisesti vaaleihin toisin kuin kuningaskunnat yleensä. Kuninkaanne myös välittää oikeasti alamaisistaan. Toki sitä auttaa se, että hänen suosionsa mitataan äänestämisellä aina muutaman vuoden välein.

Kuningas haluaa ymmärtää miksi kansalaiset haluavat tulla, mistä he haaveilevat ja miten saada heidät tyytyväisiksi. Mikä onkaan siihen parempi keino kuin lukea heidän ajatuksensa. Hovitaikuri kertoi kuninkaalle, että maailmassa, jota minä ja järjestelmäni edustavat, tämä on arkipäivää.

Tarkkaan ottaen emme lue ihmisten ajatuksia. Kuka sitä nyt haluaisi puhumattakaan teknisistä haasteista. Sen sijaan arvioimme kansalaisten ajatuksia tekojen perusteella. Otetaan esimerkiksi kirjaston tarjoamat mahdollisuudet. Kirjojen etsimisessä ja lainaamisessa liikkuvat ajatukset siitä mitä kukin haluaa ja haaveilee. Jokainen kirjastojärjestelmään syötetty hakusana tai lainavaraus on kuin pieni tiedonjyvänen. Yksinään se ei tee tutkijaa kylläiseksi, mutta suurissa määrin se paljastaa alamaisten syvimmätkin toiveet.

Tietojyvästen riittävän määrän kerääminen vaatii algortitmiarmeijan ahkeria työläisiä, jotka itse itseään opettaen ahkeroivat aamusta iltaan ja läpi yön tietoa keräten, sillä niiden ei tarvitse nukkua lainkaan. Algoritmit osaavat myös etsiä jyväsiiloista tietohelmiä ja tarjota niitä tutkijoille. Algoritmeja ei voi kuitenkaan jättää oman onnensa nojaan. Niille pitää kertoa miten tiedonjyvät pidetään järjestyksessä luokittelulla ja varastoinnilla.  Ilman kovaa kuria algoritmit kasaisivat valtavia jyvävuoria, jotka lopulta sortuisivat ja hukuttaisivat tutkijat alleen.

Kuninkaanne haluaa edistää uusia valistuksen periaatteita toisin kuin monet naapurivaltakuntien yksinvaltiaat. Tämän vuoksi on tärkeää, että algoritmiarmeijaanne ohjataan jatkuvasti oikeaan suuntaan. Sille on nimittäin ominaista luontainen laiskuus kuten armeijoille yleensäkin. Ilman jatkuvaa ohjausta se pyrkii välttämään ylimääräistä työtä ja tekemään suosituksia siltä pohjalta kuin aina on tehty. Munkkikahvit sotilaskodissa on aina houkuttelevampi vaihtoehto kuin harjoituskentällä eettisen päätöksen tekeminen, jos sille ei edes kerrota mitä etiikka on.

Valistunut kuninkaanne ymmärtää myös millainen vaara uuteen järjestelmään sisältyy, jos se joutuu vääriin käsiin. Naapurivaltakuntien itsevaltiaat käyttäisivät uutta tekniikkaa enemmän kuin mielellään alamaistensa orjuuttamiseen. Myös kansalaistenne tiedon joutuminen vihollisten käsiin olisi katastrofi. Ikävä kyllä meidän maailmassamme on tästä riittävästi kokemusta. Järjestelmässä onkin varauduttu näihin surullisiin mahdollisuuksiin.

Nyt sinun pitää tehdä päätös tyydytkö kansalaisten ilahduttamiseen perustamalla kirjaston, vai haluatko kirjaston avulla muuttaa valtakuntaanne. Jälkimmäinen vaatii kovaa työtä, mutta tarjoaa yrityksellesi ja hallitsijallenne ymmärryksen ja keinot kehittää maastanne onnellisten alamaisten kuningaskunta.”

Sen pituinen se

Kukin saa itse arvata miten satu päättyi. Oikeassa elämässä perillisemme olisi tietysti valinnut ratkaisun, joka on satumaailmamme esikuva: https://www.ibm.com/products/cloud-pak-for-data

Tämän avulla hän olisi päässyt hyödyntämään parhaat pilvipalvelut (vrt. kirjastotilat) parhailla ehdoilla ilman pysyvää lukittautumista yhteen toimittajaan.

Valitulla integroidulla kokonaisratkaisulla kirjaston asiakkaiden hallittu, eettinen ja tietoturvallinen analysointi olisi lisäksi tarjonnut mahdollisuuden muuttaa maailmaa.

Jos haluat omalle tarinallesi onnellisen lopun, lue lisää Cloud Pak for Data -tarjoamastamme ja ota yhteyttä minuun.

Hannu Löppönen
Data & AI Sales, IBM Finland
hannu.lopponen@fi.ibm.com
+358-400 839 730