Datayhteiskunta on jo täällä

Maailma digitalisoituu kiihtyvällä vauhdilla. Dataakin syntyy sen myötä eksponentiaalisesti. Kiinalainen IT-jätti Huawei on arvioinut päivittäisen datan kulutuksen kasvavan tämän hetkisestä n. 5 GB/henkilö vuoteen 2025 mennessä yli 70 GB/henkilö. Suurin osa datasta on silti melko turhaa. Iso osa syntyvästä datasta on luonteeltaan lyhytaikaista, kuten vaikkapa koneiden välinen tiedonsiirto. Toisaalta, kun raakadataa on massiivisesti, myös monin tavoin merkityksellisempää dataa on sen myötä hyvin runsaasti.

Suuren datamäärän kanssa operoiminen ja hyödyntäminen edellyttävät tehokasta ja monipuolista datan käsittelyä sekä kehittynyttä ja laajamittaista IT-infrastruktuuria, jotta loppukäyttäjät voivat lopulta nauttia hyvällä käyttökokemuksella monipuolisista sovelluksista. Moni pitää itsestään selvänä jo nyt, että Netflix-elokuvan pitää käynnistyä tabletilla sekunneissa – missä tahansa. Kokonaan uudelle tasolle infrastruktuurin vaatimuksissa siirrytään, kun tavoitellaan mittavia reaaliaikaisia palvelukokonaisuuksia, joista esimerkkinä autonominen liikenne. Teknologiaa tähänkin on jo pitkälti olemassa, lainsäädäntö sen sijaan vaatii vielä hiomista.

Datasta arvoa

Yrityksissä datan arvo ymmärretään usein jo melko hyvin. Tai ehkä oikeammin ymmärretään se, että yrityksen datalla voi olla liiketaloudellista arvoa. Arvon tunnistaminen datasta ja etenkin sen hyödyntäminen vaihtelee vielä isolla skaalalla. Datan syvimpään olemukseen porautumiseen tarvitaan rutkasti laskentatehoa, uusimpia sovelluksia ja ohjelmistoalustoja. Tässä työssä asiantuntijoita auttaa tekoäly (Artificial Intelligence, AI). Tekoäly tarvitsee massoittain dataa ja jotta datasta saataisiin kaikki irti, se pitää ensin saattaa AI-kelpoiseksi. Tällä hetkellä siihen kuluu data-analytiikkaprosessista eniten aikaa, yleisesti käytetty prosentuaalinen osuus on vähintään luokkaa 80%. Ennen kuin data on valmis analytiikan eri menetelmille tai neuroverkon rouhittavaksi, sitä pitää kerätä, organisoida, muokata ja tallentaa. Kaikki tämä mielellään tietoturvallisesti, koska jo raakadata, jota tässä prosessissa käytetään, on usein yritykselle merkityksellistä, ja sen kerääminen on voinut olla vaivalloista ja kallista. Viime keväänä voimaantullut tietosuoja-asetus asettaa henkilödatan käsittelylle vielä erikseen tietoturvamielessä vaatimuksia, jotka on syytä ottaa vakavasti. Positiivisessa tapauksessa datan prosessoinnin myötä datan arvo on lopulta ulosmitattavissa liiketoimintahyödyksi.

Eurooppa vahvasti mukana tekoälykehityksessä

Dataa tutkimuksen ja tuotekehityksen kautta lähestyttäessä voidaan todeta, että Euroopassa tekoälytutkimus etenee vahvasti, joskin tietysti USA ja Aasia, Kiina etunenässä ovat edistyneitä tälläkin saralla. Lukumääräisesti vahvin AI-startup -ekosysteemi Euroopassa on UK:ssa, manner-Euroopan suurimmat maat seuraavina. Huomattavaa on, että yritysten sijoituspaikkatasolla näkyy selvä korrelaatio vahvoihin konesalikeskittymiin – Lontoo, Pariisi, Amsterdam. Myös Suomessa on väkilukuun nähden paljon vakavasti otettavia AI-yrityksiä ja erinomaisia edellytyksiä edelleen vahvistaa dataan liittyvää tutkimusta ja tuotekehitystä myös koulutuksen kautta.

Mikä muuttuu lähitulevaisuudessa?

Pääomasijoittajien teknologiayrityksiin tehtyjen investointien perusteella voitaneen arvioida toimialoja, joissa tuotekehitys konkretisoituisi toimiviksi palveluiksi nopeimmin. Tällä perusteella suosituimmat toimialat ovat kuljetus-, finanssi- ja terveysteknologiat. Seuraavina IoT (Internet of Things), energia ja tekoäly (lähde: www.venturescanner.com). Kolme kärkitoimialaa ovat keränneet sijoittajien rahoja yli 300 miljardia euroa. Sillä saa takuuvarmasti jotain näkyvää aikaiseksi.

– Kari Maikkola,
Sales Director, Herman IT

Kari Maikkola vastaa Herman IT:n myynnistä. Kari jakaa ICT-toimialan konsensusnäkemyksen datan keskeisestä merkityksestä liiketoiminnassa; data on ajuri ja mahdollistaja. Järjestelmät ja ohjelmistot luovat perustan menestykselle, mutta parasta lopputulosta ei voida ulosmitata ilman analytiikka- ja AI-kelpoista dataa. Menestyksellinen liiketoiminnan kehittäminen on nykyisin usein monitoimittajaprojekti ja vaatii toimittajilta saumatonta yhteistyötä.

Herman IT on ollut IBM:n kumppani yrityksen alkuajoista lähtien. Nykyisin yhteistyö on vielä entisestään laajentunut ja tiivistynyt vuosien mittaan yhteisten asiakkaiden myötä. Tulevaisuus näyttää tässä kontekstissa erittäin mielenkiintoiselta.