Lohkoketjujen ”veni, vidi, vici” – Missä mennään vuonna 2019?

”Tulin-näin-voitin” sanontaa noudatellen voisi kysyä missä lohkoketjut ovat nyt ja mihin ne ovat menossa? Se ’tulin’ on varmaankin jo kaikkien nähtävissä, mutta entäs ne ’näin’ ja ’voitin’?

’Veni ’– tulin

Vuonna 2018 oli selvääkin selvempää, että lohkoketjut ovat jo täällä, ja niitä on myös tuotannollisissa järjestelmissä –esimerkkinä toimitusketjut. Toimialoista, kuten pankki/vakuutus ja kauppa, on myös hyviä näyttöjä lohkoketjuratkaisujen hyödyntämisestä. Vaikkapa maailmankaupan merikonttiliikenteen TradeLens -järjestelmä, jonka avulla järjestelmään kuuluvat konttilaivaoperaattorit, satamat, tullit, 3PLt jne. pystyvät näkemään mistä tavara on lähtenyt, missä se menee juuri nyt ja milloin se on määränpäässään.

Myös ruuan jakeluun liittyvät lohkoketjujärjestelmät ovat jo hyvinkin voimissaan. Esimerkkinä IBM:n FoodTrust, jonka avulla nopeutetaan ruuan jäljitettävyyteen liittyvää tarvetta. Hyötynä ovat olleet selkeät ajansäästöt: kun aikaisemmin niin kutsuttu ”traceback’”oli parhaimmillaan noin 6 päivää, putosi se järjestelmän avulla alle kolmeen sekuntiin.

Pankki/vakuutus-sektorilla on myös lohkoketjuratkaisuja, joiden avulla pankit voivat tarjota pienille ja keskisuurille toimijoille edullisia kaupan rahoitusratkaisuja, kuten esimerkiksi we.trade, jossa Nordea on ollut vahvasti mukana täällä Pohjoismaissa.

’Vidi’ – näin

Tarkasteltaessa vuotta 2018 uskallan sanoa, että olemme nähneet mihin ja miten lohkoketjuja voidaan käyttää kaupallisessa toiminnassa. IBM:llä itsellään on noin 100 ns. aktiivista lohkoketjuverkkoa toiminnassa IBM:n tarjoaman avointa teknologiaa edustavan lohkoketjualustan päällä. Muutamat näistä eivät vielä ole saaneet tulikoettaan tuotantomaailmassa, mutta jo nyt nähdään, että teknologisesti näissä on kantoa. On kuitenkin sanomattakin selvää, että teknologia kehittyy vielä tuoden mukaan uusia toiminteita ja kyvykkyyksiä!

Mitä olemme sitten oppineet vuodesta 2018?

Suuria lupauksia on varmaankin esitetty eri lohkoketjutoimijoiden suunnasta ja osaa näistä lupauksista ei edes tulla toteuttamaan kovinkaan nopeasti. Oppia olemme kuitenkin saaneet siitä, miten lohkoketjuratkaisuja tulee lähestyä, miten niiden isot lupaukset voitaisiin parhaiten lunastaa, ja myös millaisia sudenkuoppia projektien eteenpäinviemisissä on ollut.

Päällimmäisenä oppina voisin ottaa esille sen, että lohkoketjuratkaisut ovat vain 20 % teknologiaa ja loppu on liiketoiminnan, liiketoimintaratkaisun sekä -prosessien soveltamista ekosysteemien ja verkostomaailman alueella. Tämä ehkä tekeekin lohkoketjuratkaisuista kullanarvoisia, koska nyt olemme pakotettuja ajattelemaan ratkaisuja aivan toiselta kantilta kuin perinteisiä projekteja, ja pystymme tuottamaan innovatiivisia ratkaisuja vastamaan nykymaailman tarpeisiin.

’Vici’ – voitin?

Humm, tähän taitaa vielä olla matkaa, sillä lohkoketjuissa ei ole kyse revoluutiosta – pikemminkin evoluution omaisesta etenemisestä.
Gartner ennustaa lohkoketjumarkkinoiden arvoksi vuonna 2026 yli 360 miljardia dollaria, josta se sitten hyppää 3,1 triljoonaan vuoteen 2030 mennessä. Luvut ovat suuria ja hypekin sen mukaista. Markkinaa ehkä sekoittaa se, että on olemassa kahdentyyppisiä lohkoketjuja (julkiset tai yksityiset ketjut). Julkisista lohkoketjuista esimerkkinä bitcoin-lohkoketjut ja yksityisistä Hyperledger-lohkoketjut. Jälkimmäinen on yritysten tarpeita paremmin täyttävä lohkoketju, sillä siinä kauppaa tekevät osapuolet ovat keskenään tunnettuja.

Minne lohkoketjut ovat menossa tästä eteenpäin?

Jo nyt nähdään, että lohkoketjujen seuraavassa kehitysaallossa ns. tokenisaatio nostaa päätään. Esimerkiksi niin, että julkisten lohkoketjujen puolella ns. tokeneita voidaan ansaita, ja niitä voitaisiin sitten vaihtaa hyödykkeisiin eli kuluttaa yksityisten lohkoketjuverkkojen puolella. Näin tokenit olisivat se liima, jota tarvitaan yhdistämään hyödyke, sen arvo ja omistajuus toisiinsa! Kyse olisi tällöin ’hybrid’-lohkoketjujen käytöstä. Näistä lisää tulevissa blogeissani!

Lohkoketjut ovat vielä taipaleensa alkuvaiheessa, mutta kiinnostus on kova. IBM pyörittää noin viittäsataa projektia eri toimialoilta, ja näiden määrä tuntuu kasvavan koko ajan ja antaa kokemuksen kautta osviittaa siitä, miten niitä reaalimaailmassa voidaan hyödyntää. Suurimmat yllätykset ovat olleet siinä, miten ja millä tavalla monen osapuolen verkostossa tulisi toimia, ja miten esimerkiksi sellainen kiinnostava kysymys ratkaistaan kuin ”voitonjako”?

Olemme nyt ottaneet konttausaskeleita ja oppineet horjuvasti kävelemään. Juoksu on siitä vielä kaukana! Silti ennustaminen tulevaisuuden tapahtumista on vaikeaa ja yleensä ennustukset ovat pielessä! Jäämme siis odottelemaan mitä tuleman pitää. Varmaa on kuitenkin, että lohkoketjut ovat täällä jo!