Blockchain mahdollistaa muutakin kuin kryptovaluutat

Kun merkittävät konsulttitalot vannovat yhteen ääneen, että vuosi 2019 on lohkoketjujen vuosi, niin uskottavahan se on. Ei, tällä kertaa kyseessä ei ole uusi arvaus Bitcoinin kurssihuipusta, vaan kerättyä tietoa yritysten suunnitelmista hyödyntää lohkoketjuteknologiaa liiketoiminnassa. Enää ei siis riitä Bitcoinia energiatehokkaamman alustan tai uuden spekulatiivisen kryptovaluutan julkaisu – nyt tarvitaan konkreettisia hyötyjä ja ennen kaikkea käyttäjiä. Hyvänä esimerkkinä innovaatioista kryptovaluuttojen maailmassa on IBM:n lanseeraama Blockchain World Wire, jossa digitaalisesti siirrettävä arvo on sidottu stablecoinin ympärille ja käyttäjät voivat luottaa arvon säilymiseen. Sääntely, tai pikemminkin sen puute, saattaa kuitenkin edelleen karkoittaa kotimaiset yritykset palvelun käyttäjien joukosta.

Yrityspuolella lohkoketjuihin assosioidaan edelleen Bitcoin ja muut kryptovaluutat, ja osittain tästä syystä yrityspuolen lohkoketjuista käytetäänkin monesti nimitystä DLT (Distributed Ledger Technology). Kun painolastina ovat syytökset huijauksista, suuri energiankulutus ja hitaus, niin sinänsä ei ole ihme, että pesäeroa halutaan ottaa. Monesti teknologioissakin on suuria eroja, ja yhteisö ei ole enää yksimielinen siitä voiko lohkoketjuksi kutsua teknologiaa, joka perustuukin linkitettyjen lohkojen sijaan graafiin. Yhtä mieltä ollaan oikeastaan vain siitä, että teknologia on vielä alkutaipaleella ja se tulee lähivuosien aikana kehittymään merkittävästi.

Näistä lähtökohdista voi olla vaikea ymmärtää miksi yritykset kuitenkin investoivat lohkoketjuihin ja nostavat niitä merkittävään asemaan yrityksen tulevaisuuden kilpailukyvyssä. Yksi merkittävä tekijä kokeilujen ja käyttöönottojen vauhdittajana on ollut BaaS (Blockchain as a Service), joka on nykyään tarjolla lähes jokaisessa julkisessa pilvessä. Toinen merkittävä tekijä on julkisesti jaettujen käyttötapausten määrä ja erityisesti se, että ne eivät enää rajoitu pelkästään alustaan, joka mahdollistaa arvon siirtämisen sen käyttäjien välillä. Kolmantena merkittävänä tekijänä nostaisin lohkoketjujen merkityksen datatieteelle, lohkoketjut keräävät usein dataa, jota organisaatiolla ei ollut aiemmin käytössään ja kaikkihan me tiedämme, että data on uusi öljy.

Lohkoketju ei ole pelkkä uusi teknologia

Julkisten käyttötapauksien monimuotoisuus ja niiden soveltaminen julkishallinnosta ja älykaupungeista aina maatalouteen asti on myös herättänyt yrityksiä tutkimaan, mitä lisärvoa lohkoketjut voisivat heidän organisaatiolleen tuoda. Käyttötapaukset voidaan jakaa ylätasolla kahteen eri kategoriaan; liiketoiminnan tehostaminen sekä lisäarvon luonti. Merkittävää näissä ratkaisumalleissa on myös se, että ne liitetään olennaisena osana digitalisaatioon ja usein ratkaisussa on mukana myös IoT ja / tai AI. Hajautetun tunnistautumisen käyttökohteet ulottuvat jo henkilöistä aina IoT laitteisiin asti. Nämä esimerkit ovat osaltaan auttaneet myös yrityksiä ymmärtämään, että kyseessä ei ole pelkästään uusi teknologia, joka vaatii uutta osaamista, vaan myös strategia ja liiketoimintamallit saattavat kaivata päivittämistä.

Vaikka monet uudet ratkaisumallit ja tunnistetut käyttötapaukset perustuvatkin lähinnä nopeaan lisäarvon tuottamiseen ja ovat luonteeltaan ehkä enemmänkin kokeiluja ja pilotteja, niin vastaavasti myös aiemmin aloitetut pienet hankkeet laajenevat ja siirtyvät todelliseen tuotantokäyttöön. Esimerkiksi lohkoketjuilla toteutettuja toimitusketjuihin liittyviä uusia ratkaisuja ja innovaatioita julkaistaan jo lähes viikottain. Tästä herää lähinnä kysymys, kuinka kauan yrityksellä on varaa odottaa ennen kuin tekninen velka on kasvanut niin suureksi, että sitä on enää mahdotonta kuroa umpeen.

Vuosi 2019 tulee olemaan merkittävä lohkoketjujen hyödyntämiselle yrityksissä.

– Jan Borgelin

Toimitusjohtaja, Empirica Finland Oy

Jan Borgelin on Empirica Finland Oy:n toimitusjohtaja. Hänellä on yli 20 vuoden kokemus kansainvälisistä ohjelmistokehitysprojekteista. Hän on ratkaisuorientoitunut innovaattori, joka pystyy rakentamaan toimivia ratkaisumalleja useille eri toimialoille.